Man’s Search For Meaning

The Classic Tribute to Hope from the Holocaust

Pähkinänkuoressa

Uskomaton ja sanomassaan lempeä selviytymistarina aina läpi Auschwitzin helvetin kohti vakaata toivoa paremmasta huomisesta.

Tänä keväänä, vain hieman ennen pidennetylle viikonloppureissulle lähtöä menin ja poimin kirjahyllystäni teoksen, joka olisi suhteellisen lyhyt, jotta kerkeisin lukea sen ennen matkaa. Silmiini osui sattumalta Man’s Search For Meaning, tämä pieni pokkari, jonka olin jonkun suosituksesta sen enempää miettimättä aikanaan tilannut. Käänsin takakannen esiin. Selviytymistarina keskitysleiriltä, kertomus Holokaustista. Kirjoitettu vuonna 1946. “Klassinen kunnianosoitus toivolle”. 12 miljoonaa myytyä kappaletta. Jotenkin kylmäsi, eikä vähiten sen takia, että tulevan matkan kohteena oli Puolan Krakova—ja Auschwitch.

“He who has Why to live for, can bear almost any How.” Näin sanoi aikanaan Nietzsche, ja Frankl jatkaa samoilla linjoilla todetessaan, että leireillä vangit kuolivat enemmänkin toivon puutteeseen kuin ruoan tai lääkkeiden. Ei nähty enää mitään syytä jaksaa eteenpäin. Tietenkään toivo paremmasta ei riittänyt selviytymiseen, vaan oli vahva henkinen komponentti osassa isompaa yhtälöä.

Frankl näki kolme lähdettä merkitykselle: työ (että tekee jotain tärkeää), rakkaus (toisesta ihmisestä välittäminen) ja rohkeus vaikeina aikoina. Kärsimys itsessään on merkityksetöntä, suhtautumisemme siihen ratkaisee. Isoimpana Franklin ajatuksista pidetään sitä, että ihmiseltä voidaan riistää kaikki muu, paitsi vapaus suhtautua tilanteisiin.

Kirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään Franklin kokemuksia Auschwitzissa ja toisessa logoterapiaa, Franklin kehittämää terapian muotoa. Kertomus keskitysleirin arjesta ja sen muodostamasta jokapäiväisestä selviytymistaistelusta nostatti aika ajoin ihokarvat pintaan. Siinä missä länsimaisessa nyky-yhteiskunnassamme kuolema ei juuri ole arjessa läsnä, oli se keskitysleireillä jokapäiväistä. Muutenkin kontrasti hyvien ja huonojen olosuhteiden välillä on räikeä; mutta niin on myös henkisen suhtautumisen. Frankl tuo laupeasti rivien välistä esille, että huonoissa olosuhteissa henkisesti vahva ihminen voi olla hyvinvoiva—vaikka fysiikka lopulta pettäisi—ja hyvissä olosuhteissa henkisesti heikko voi elää henkilökohtaista kärsimysnäytelmää. Keskiöön nousee kyky nousta olosuhteiden yläpuolelle. Ne, ketkä siihen pystyivät, olivat jo askeleen lähempänä mielenterveytensä säilyttämistä.

Mitä sitten on logoterapia? Näkemys, jossa ihminen etsii merkitystä elämässään ja hänellä on aina mahdollisuus valita asennoitumisensa elämässä vastaantuleviin asioihin. Hänellä on myös kyky kasvaa henkisesti itsensä yläpuolelle vaativissakin olosuhteissa. Syvemmin avattuna logoterapia (kreikan “logos”, tarkoitus) perustuu Søren Kierkegaardin ajatukseen siitä, että ihminen pyrkii löytämään tarkoituksen elämälleen (toisin kuin esimerkiksi Nietzsche tai Freud, jotka näkivät ihmisen etsivän voimaa tai mielihyvää). Logoterapia jaetaan kolmeen pääteesiin, jotka ovat:

Näistä kahdesta jaksosta ensimmäinen oli omaan makuun selvästi mielenkiintoisempi. Logoterapiaosuus vaikutti osittain puuduttavalta, vaikka paljon hyviä ajatuksia sisälsikin. (Moni ikivihreistä toteamuksista tuntui itsestäänselviltä, mutta tarkemmin ajatellen harva lopulta noudattaa niitä. Kuten se, että ihminen kaipaa kamppailua ja vääntöä jonkin merkityksellisen saavuttamiseksi jännitteettömän, tasaisen tilan sijaan. Kuitenkin moni ihminen elää arjessa, jossa on kamppailua ja vääntöä ilman merkityksellistä tavoitetta, mikä edelleen johtaa toimettomuuden unelmointiin.)

Kirjoitustyyliltään Man’s Search For Meaning on miellyttävän rauhallinen ja objektiivinen. Kuten muissakin klassikkoteoksissa, ajatuksia ei tuputeta totuuksina vaan näkemyksinä. Tämä jättää lukijalle vapauden valita, ja vapaus puolestaan antaa mahdollisuuden tehdä oma valinta—usein juuri siihen suuntaan, johon teksti osoitti.

Kun kävelimme Birkenaun (Auschwitz II) porteista ulos ja käännyin katsomaan leiriä etäämmältä, paistoi aurinko pilvien välistä kuin veitsellä leikattuna tuhoamisleirin noin 175 hehtaarin alueelle. Kuvittelin reilut 70 vuotta taaksepäin ja mietin, miten käsittämätön kokemus leiri on sinne saapuneille voinut olla, ja että miten ihmismieli voi pysyäkin vahvana vaikeidenkin puitteiden keskellä. Sitten muistin Viktorin sanat, jotka olivat jääneet kummittelemaan päähäni:

“Et voi hallita, mitä elämässäsi tapahtuu”, Frankl sanoo, “mutta voit aina hallita miten tunnet ja miten suhtaudut asioihin, joita sinulle tapahtuu.”

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirja-arvostelu tai podcast .

Jussi Virtanen

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

EdellinenSeuraava
Jussi
Virtanen
Menu