August, 2015

Mun tie tai maantie

Muiden mielipiteellä ei ole merkitystä. Nyt kun sammakko on syljetty ulos, voin rauhassa keskittyä pohtimaan, miksi näin on. Erityisesti mietin sitä, miksi on tärkeää tehdä elämässään juuri niitä asioita, jotka itse kokee tärkeäksi ja juuri sillä tavalla kuin itse katsoo oikeaksi.

Muistan miten lapsuudessa oman mielipiteen ilmaisu oli vahvasti sidottu käsitykseen muiden mielipiteestä. Peruskouluaikoina mietin, uskallanko avata suuni ja sanoa esimerkiksi, että “mun mielestä tää koko idea joukkolintsaamisesta ei ole hyvä” (lintsattiin kerran yhdeltä tunnilta koko luokka), tai että “mitä vikaa on siinä, jos haluaa soittaa pianoa”? Ja auta armias, jos matematiikan opiskelu ei ollut “turhanpäiväistä paskaa, jota et tule tarvitsemaan koulun jälkeen missään”. “Ehkä sinä et tarvitse, mutta minä saatan tarvita,” ajattelin. Jos vain olisinkin uskaltanut sanoa asiat niin kuin ajattelin.

Tasapainoilu oman mielipiteen ja joukon mielipiteen välillä muuttuu sitä hankalammaksi, mitä isompi kuilu niiden välille kasvaa. Tuntuu, että hyviä vaihtoehtoja ei ole: joko luovut omasta ajattelusta tai joukosta. Valinta henkisen kurjuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen välillä tuntuu turhauttavalta.

Tasapainoilu oman mielipiteen ja joukon mielipiteen välillä muuttuu sitä hankalammaksi, mitä isompi kuilu niiden välille kasvaa.

Jälkikäteen ajateltuna en koe sitä kovin suurena ihmeenä, että paria poikkeusta lukuun ottamatta en ole ollut missään tekemissä yläkouluaikaisten ympyröiden kanssa. Ja kuten silloinkin, tykkään yhä siitä matematiikasta. Nykyään uskallan sanoa sen ääneen.

Lauma-ajattelu

Kaikki tämä on todella luonnollista. Ihminen on laumaeläin ja välttelee hylätyksi tulemista. Hylätyksi tulemisen pelko on vahva tunne, joka ohjaa tekemisiämme ehkä enemmän kuin aktiivisesti ajattelemme. Tarinat vanhemmista, jotka eivät uskalla lastensa takia erota, eivät ole harvinaisia. Monelle tuttu Keisarin uudet vaatteet on tarina tästä kynnyksestä olla uskaltamatta ilmaista mielipidettään.

Pohjimmiltaan puhumme muiden miellyttämisestä oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Kyse on kuitenkin lopulta omista valinnoista. Mieti hetki, kumpaa sinun olisi helpompi muuttaa: sitä, mikä tuntuu sinusta oikealta, vai sitä, millaisten ihmisten ympärillä vietät elämäsi? Rationaalinen ihminen vaihtaisi todennäköisesti ympäristöä, mutta todellisuutta ei aina kiinnosta rationaalinen ihminen. Joskus ympärilläsi olevat ihmiset, olivatpa he sitten voimavara tai taakka, ovat samalla ainoa turvaverkkosi. Tai ainakin luulet niin, kun muodostat kauhukuvia, joissa joutuisit luopumaan tästä mahdollisesti näennäisestä turvasta.

Maata näkyvissä!

Nähdäkseen uusia maita on uskallettava jättää satama silmistä. Alijäämäiset ystävyyssuhteet on muiden reaktioista huolimatta uskallettava katkaista. Samaa logiikkaa voi noudattaa myös isompaan joukkoon ihmisiä. Jos tunnet sisimmissäsi jonkun henkilön tai joukon olevan sinulle nettoalijäämäinen (eli ottaa enemmän kuin antaa), kannattaa harkita toimenpiteitä siitä eroon pääsemiseksi. Muutos on aina mahdollinen. Sinulla on vain yksi elämä ja tehtäväsi ei ole kuluttaa sitä muiden mielipiteiden nöyristelyyn tai miellyttämiseen.

Sinulla on vain yksi elämä ja tehtäväsi ei ole kuluttaa sitä muiden mielipiteiden nöyristelyyn tai miellyttämiseen.

Mielipiteiden tukahduttamista esiintyy erityisesti parisuhteissa. Jos ihminen ei uskalla ilmaista syvimpiä tuntemuksiaan—tai edes arkisempia mielipiteitään—peläten toisen osapuolen reaktiota, tulisi suhde lopettaa. Sillä muuten siihen liittyvät antoisuus, avoimuus, riemukkuus, vilpittömyys ja rakkaus katoavat. Eroaminen on usein kivuliasta, mutta mikä onkaan suurempi rakkauden osoitus, kun yhteensopimattomuuden huomatessaan päästä toisesta irti? Tukahduttaminen tappaa sisältäpäin, mutta silti moni valitsee elää tukahdutettuna. Jotkut ovat tukahduttajia, toiset alistuvat tukahdutettavaksi; yhtä kaikki uskon vahvasti, että antoisassa suhteessa ei esiinny kumpaakaan.

Ongelmaksi muodostuu oma mukavuusalue. Oli sitten kyseessä kaveri-, ystävyys- tai parisuhde—tai isompi määrä ihmisiä ympärilläsi—voi ajatuskin luopumisesta tuntua niin pahalta, että olet valmis hyväksymään jatkuvan pienen pahoinvoinnin ison kivun sijasta. Mutta ennen kuin huomaatkaan, pitkällä tähtäimellä pienestä pahoinvoinnista muodostuu kumulatiivisesti huomattavasti sitä “isoa kipua” suurempi klöntti, joka syö sisältäpäin.

Mikä on oikein?

Olen maininnut useampaan otteeseen, että pitäisi tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta, eikä kuunnella muita. Mikä sitten on oikein? Oikein on se, mikä tuntuu oikealta. Gut feeling. Näppituntuma. Sydän. Fiilis. Näkemys. Intuitio.

Elämässään pitkälle päässeille ihmisille tuntuu olevan yksi yhteinen tekijä, ja se on oman näkemyksen kunnioitus ja toteutus.

Aivan, oikein on se, mikä tuntuu oikealta. Se voi olla päätös ryhtyä yrittäjäksi, vaikka lähipiirissä olisi vain kuukausipalkkalaisia, jotka pitävät päätöstäsi “käsittämättömän tyhmänä riskinä.” Se voi olla päätös lopettaa rakkaudeton parisuhde, vaikka vanhempiesi mielestä olet löytänyt unelmien puolison. Oikein on toimia, kun huomaa, että nykytilanne ei kulje käsi kädessä perstuntuman kanssa. Ja se vaatii rohkeutta.

Menestys

Jokaisen menestyvän (miten ikinä sen päätätkään itsellesi määritellä) ihmisen matkan varrella löytyy haukkuvia koiria. Niiden räksytystä on helppo pelätä ja ohi kulkeminen voi vaikuttaa jopa mahdottomalta. Nämä koirat eivät kuitenkaan voi vahingoittaa sinua, sillä ne seisovat omalla pienellä reviirillään, lieassa, ja koittavat varmistaa, että kukaan ei kulje heidän ohitseen, heitä pidemmälle. He ovat oman räksytyksensä orjia, sillä turkin alla ulkomaailmalta piilossa oleva kaulapanta hiertää joka haukulla heidän kaulaansa entistä enemmän vereslihalle. On huomattavasti helpompaa tuntea itsensä paremmaksi, jos muut ovat matalammalla, he ajattelevat. Sinun menestymättömyys on heidän oma menestys, sillä he mittaavat menestystään muista käsin. He vertailevat, tuomitsevat ja nauravat, mutta sisältä he ovat onttoja.

Älä kuitenkaan vältä koiria, vaan vaali niitä. Niiden sanassa on uskomaton voimavara, joka muistuttaa sinua, että olet oikealla tiellä. Pysähdy heidän luokseen, paijaa heidän päätään, rapsuta hieman korvan takaa. Katso lempeästi silmiin, kiitä näkemyksestä ja jatka matkaa. Kun olet kävellyt pitkälle ohi, he tulevat kovaan ääneen puhumaan siitä, miten jo kauan sitten näkivät sinun potentiaalin. Sinä kuitenkin tiedät totuuden, mutta et koe tarpeelliseksi mainita sitä; he ovat auttaneet sinua.

Tee työtä rakkaudesta, älä rahasta.

Elämässään pitkälle päässeille ihmisille tuntuu olevan yksi yhteinen tekijä, ja se on oman näkemyksen kunnioitus ja toteutus. Pitkälle pääseminen ei aina tarkoita rahallista menestymistä, vaan enemmänkin henkistä tasapainoa. Tee työtä rakkaudesta, älä rahasta. Jos intohimosi on kukkien sidonta, kanavoi energiasi siihen niin kauan, kun se tuntuu oikealta. Jos joskus ei enää tunnu, älä kaihda muuttaa mieltäsi ja suuntaasi.

Harva vene purjehtii vain yhteen suuntaan läpi elämän, purjeet samassa asennossa. Elä mielesi tuulen mukaan, nauti suunnanmuutoksista, pienistä tuulenvireistä ja isoista puuskista, odottamattomista karikoista, joihin joskus törmäät. Nauti, kun saat lähteä mukavasta satamasta kohti uusia seuraavia seikkailuja. Siellä, hyvät ystävät, tapahtuu elämä; se ainut, joka sinulle on siunattu.

Next up

April, 2015

Article

Positiivinen jalanjälki

Positiivisen jalanjäljen jättäjä on henkilö, joka kylvää enemmän plusmerkkisiä kokemuksia ei ainoastaan itseensä, vaan myös ympäristöönsä. Toisin kuin usein ajaudumme ...

View all articles
Jussi Virtanen

Jussi Virtanen is a passionate designer and founder of Solder, a design and development agency based in Helsinki, Finland.

Contact

Jussi writes and does regular speaking in events. Feel free to contact him on these matters.

jussi@jussivirtanen.fi
+358 40 572 7278