Saat sen mistä luovut

Elämän paradoksit

Tommy Hellsten

2000 | 262 sivua | Osta

Vuonna 2000 ilmestynyt Hellstenin klassikkoteos kätkee sisälleen laajan kattauksen sanomaa aina nöyryydestä ja sankaruudesta heikkouteen ja rakkauteen. Rauhalliseen sävyyn kirjoitettu Saat sen mistä luovut hämmentää varmasti tarkoituksellisesti jo sisällysluettelollaan: “Jos etsit turvaa, elä vaarallisesti”, “Mitä vähemmän teet sitä enemmän saat aikaan”, “Vain yksin voi olla yhdessä” ja “Vain yhdessä voi olla yksin”.

Yksinkertaistettuna kirja on kannanotto sisäiseen totuuteen ja siihen, miten rakkaus on viime kädessä kaiken alku ja juuri. Ihminen jahtaa ja juoksee karkuun samanaikaisesti niitä asioita, joita haluaisi saavuttaa. Korokkeelle nostetaan myös rakkaudettomuus, jonka kokeminen varsinkin lapsuudessa johtaa usein vääristyneisiin haluihin ja tarpeisiin, joilla oikeastaan vain pyrkii löytämään jotain, mitä ei koskaan ole saanut.

Kokonaisuus muodostuu ytimekkäiden, tiiviiden lauseiden saattelemana tuntuen vahvalta ja aiheuttaen lukiessa pysähtymisefektin; halua välttää sen, että juoksee kohti takakantta. Väsyneenä lukeminen on harvoin hyväksi, mutta tämän kirjan kohdalla se pitää erityisesti paikkansa. Ja onpahan yksi kirjan teemoista myös kannanotto nykyaikaista kiireyhteiskuntaa vastaan.

Kirjan sävy ja sanoma on rauhallinen. Vaikka olen yleensä skeptinen uskonasioiden esittämisestä totuutena, en antanut sen häiritä; kirjoittajan teologitausta selittää tämän valinnan ja hyväksyn sen. Tällä aihealueella arvostan kuitenkin objektiivista lähestymistä (esim. Road Less Traveled), jolloin minulle jää vapaus valita oma kantani uskoon katsomatta.

Teemat esitellään hyvinkin arkikielisesti, mutta paikka paikoin liikutaan syvemmälle uskonnollisuuteen, kristinuskoon ja Jumalaan. Väheksymättä uskon tai uskonnon merkitystä väitän kuitenkin, että teoksen sanoma olisi välittynyt neutraalimmin ja tätä kautta jopa tehokkaammin ilman linkkiä Jumalaan isolla J:llä.

Sanoma on vahva ja antaa ajateltavaa. Monen lauseen tai jopa kokonaisen kappaleen kohdalla tuli vilpitön hymy, koska olin niin samaa mieltä siitä, mitä olin juuri lukenut, vaikka en itse olisikaan osannut ajatusta yhtä hyvin muotoilla.

Vuoden ensimmäiseksi kirjaksi tämä oli vahva avaus. Mitään uuttahan tämän alueen kirjat harvoin tarjoavat, mutta auttavat sekä näkemään saman ilmiön ja ajatusmaailman uudesta näkökulmasta että pyyhkimään pölyjä vanhan tiedon päältä. En yhtään ihmettele, että tätä kirjaa suositeltiin, sillä sen sanoma on helppolukuista ja ymmärrettävää. Voinkin itse vilpittömästi suositella tätä myös muille, joskin pienellä Jumala-varauksella — joitain se saattaa ärsyttää siinä määrin, että arvokas sisältö jää toissijaiseksi. Vuoden ensimmäisenä kirjana menee ensimmäiselle sijalle kuin kisojen ensimmäinen mäkihyppääjä konsanaan.

Ajattelin ottaa näiden arvostelujen loppuun myös käytännöksi heittää muutama lainaus, jotka kuvastavat kirjan sanomaa ja kirjoitusasua, joten olkaapa hyvä:

Noyryydestä: “Nöyrä ihminen kuuntelee enemmän kuin hän puhuu. Siksi hän myös oppii ylpeää nopeammin. Ylpeällä on kiire vakuuttaa muita omasta erinomaisuudestaan, siksi hänellä ei ole aikaa kuunnella.”

Heikkoudesta: “Todellinen kasvu alkaa heikkouden tunnistamisesta.”

Luovuudesta: “Luovuuden hinta on aina haavoittuvuus.”

Sankaruudesta: “Näennäinen rauha on usein sitä, että vältetään kohtaamasta asioita sellaisena kuin ne ovat. Se on aina huonompi vaihtoehto kuin todellisuuden esiinnostamisesta noussut kriisi.”

Kiireestä: “Kiire ei koskaan tapahdu ihmiselle, vaan hän luo sen.”

Pyyteettömästä rakkaudesta: “Sellaisen ihmisen lähellä on hyvä olla, joka kantaa itse itsensä. Hänen ympärillään ei ole miinakenttää, jota täytyisi varoa. … Eräs piirre tällaisessa itsensä kantavassa aikuisessa on se, että hänellä on kyky elää toisen ihmisen lähellä sen sijaan että eläisi hänen sisällään. Lähellä eläminen on sitä, että jakaa toisen kivut ja taakat, mutta ei ota niitä häneltä pois.”

Tuskasta: “Kipu, tuska ja kärsimys johtavat kasvuun ja kehitykseen. Ihminen, joka on kohdannut omaa kipuaan, on huomannut tämän. Sen tähden hän ei halua vapauttaa toista tästä kivusta, vaan antaa toisen kohdata ja mennä niiden läpi.”

Ja lopuksi vaatimisesta: “Mitä enemmän vaatii toiselta, sitä varmemmin menettää sen mitä vaatii. Rakkaus perustuu aina vapauteen ja sen tähden rakkauden vaatiminen tukahduttaa sen.”

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirja-arvostelu tai podcast .

Tietoa kirjoittajasta

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

Menu