21 Lessons for the 21st Century

Nykyhetken ongelmiemme ratkaiseminen vaatii koko maailman yhteistyötä.

Kun puhutaan yön yli menestyksestä, Yuval Noah Hararin ura hakee vertaistaan. Vuonna 2014 englanniksi julkaistu Sapiens kuvasi ennennäkemättömän kattavasti koko ihmisrodun historian ja nousi nopeasti myyntilistojen kärkeen. Vuonna 2017 julkaistu Homo Deus käsitteli tulevaisuutta ja oli niin ikään myyntimenestys. Kun Hararilta kysyttiin jatkuvasti, mitä meidän pitäisi tehdä juuri nyt, syntyi 21 Lessons for the 21st Century (suom. 21 oppituntia maailman tilasta), joka pohjautuu Hararin lukuisiin artikkeleihin ja puheisiin. Mutta pystyvätkö nämä oppitunnit auttamaan ihmislajia, joka uhkaa jäädä itse luomansa kehityksen jalkoihin? Vastaus on kyllä ja ei.

“Tarpeettoman tiedon täyttämässä maailmassa selkeys on voimaa,” sanoo Yuval Noah Harari, jonka viimeisin tehtävä on auttaa ihmisiä osallistumaan maailmanlaajuiseen keskusteluun. Kun vielä tuhat vuotta sitten teoillamme ei juurikaan ollut maailmanlaajuista vaikutusta, nykyään Seinäjoella juodaan Virosta ostettua ja Itävallassa pullotettua japanilaista olutta.

Vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos voi olla kaukainen ajatus, se tulee tekemään monista alueista asuinkelvottomia ja aiheuttaa uusia pakolaisaaltoja Eurooppaan. “Agendani on globaali,” Harari sanoo. “Käsittelen niitä voimia, jotka muovaavat yhteiskuntia ympäri maailman, ja jotka todennäköisesti vaikuttavat koko planeettamme tulevaisuuteen.”

Lopputulos on kuin irtokarkkipussi: miellyttävä sekoitus herkkuja. Työn murros (monen ihmisen työpanos on menettämässä arvonsa), yhteisöllisyys (jota kaipaamme), nationalismi (huono lähestyminen globalisaatioon), terrorismi (kärpäsestä tehty härkänen), uskonnot (jumala on tarina), maahanmuutto (olemme nähneet vasta alkusoiton), tasa-arvo (joka saattaa kääntyä laskuun), totuuden jälkeinen aika (milloin oli totuuden aika?), koulutus (painopiste elämäntaitoihin) ja kymmenkunta muuta kokonaisuutta muodostavat jokainen oman kappaleensa, eli oppitunnin.

Näin tarkkaan harkittua tekstiä on ilo lukea.

Tyyliltään oppitunnit ovat tuttua Hararia. Hän nivoo taidokkaasti yhteen yksinkertaistuksia (“vuonna 2018 meillä ei ole yhteistä tarinaa”), suoria mielipiteitä (“totuus ei ole koskaan ollut ihmisrodulle tärkeää”), nippelitietoa (tiedätkö mistä sanat hokkus pokkus tulevat?) ja ahaa-elämyksiä (Venäjä saattaa hyötyä ilmastonmuutoksesta) – ja liudan suoria viittauksia aiempaan tuotantoonsa.

Siinä missä Sapiens yhdisti ison määrän tietoa viihdyttävään muotoon, 21 Lessons for the 21st Century vaatii lukijalta enemmän omaa pohdintaa. Muutamia konkreettisia ratkaisuehdotuksia lukuun ottamatta Harari haluaa herättää keskustelua. “Oppitunnit eivät tarjoa yksinkertaisia vastauksia,” Harari sanoo, “ne yrittävät edistää ajattelua.”

Oppitunteja ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaikille. “Kahden lapsen yksinhuoltajaäiti Mumbain slummissa miettii, mistä saisi seuraavan ateriansa ja Välimeren keskellä seilaava pakolainen koittaa epätoivoisesti paikantaa maata. Heillä on mietittävänään paljon kiireisempiä ongelmia kuin ilmastonmuutos tai liberaalin demokratian kriisi,” Harari sanoo. “Minulla ei ole oppitunteja tällaisissa tilanteissa eläville ihmisille. Voin vain oppia heiltä.”

Harari välttää ennusteita, mutta hänen sanomansa on helppo ottaa juuri sellaisina.

21 Lessons for the 21st Centuryn kantavia teemoja ovat teknologian muutos ja nationalismin vaarallisuus. Teknologian kehitys vähentää työpaikkojen määrää ja uusiin tehtäviin kouluttautuminen vaikeutuu entisestään. Saatamme ajautua tilanteeseen, jossa sadat miljoonat tai jopa miljardit ihmiset jäävät talouden silmissä arvottomiksi. Mitä tekee valtio, jonka väestöstä iso osa ajautuu työttömäksi, ja jonka resurssit eivät riitä uudelleenkoulutukseen? Harari ei tiedä – eikä tiedä kukaan muukaan. Mutta jos teknologian kehitys jatkuu nykyisellä tahdilla, saamme kaikki aikanaan tietää.

Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. “Kärsimme globaaleista ongelmista, mutta meillä ei ole globaalia yhteisöä,” Harari sanoo. “Nationalismi on vanhentunut työkalu yhteisten ongelmiemme ratkaisemiseksi.”

Esimerkiksi ympäristöstä on mahdotonta pitää huolta ilman kansainvälistä yhteistyötä. Globaali politiikka tuskin tarjoaa vastausta. Kun kukaan ei tiedä, miten jatkuvasti monimutkaistuva maailma toimii, päätöksenteko vaikeutuu entisestään.

Mitä tekee valtio, jonka väestöstä iso osa ajautuu työttömäksi, ja jonka resurssit eivät riitä uudelleenkoulutukseen?

Harari näkee vastauksen algoritmeissa, jotka pystyvät ihmistä huomattavasti tehokkaampaan tiedonkäsittelyyn ja päätöksentekoon. Algoritmit tietävät jo nyt meitä paremmin, mitä haluamme katsoa Netflixistä tai lukea Facebookista – ja ketä tulemme äänestämään. Hei hei politiikka, ja tervetuloa tulevaisuus.

Juuri kun yleissävy on ajautumassa saarnan puolelle, Harari nostaa esille ihmisrodun ilmiömäisiä saavutuksia. Aivan kuten Hans Rosling (ja hänen Factfulness-kirjansa) pyrki osoittamaan, maailmamme on monella mittarilla parempi paikka kuin ennen. Tulemme kansakuntana huomattavasti paremmin toimeen keskenämme. Harari käyttää esimerkkiä vuoden 2016 Rion Olympialaisia, joiden järjestäminen olisi ollut mahdotonta vielä 1000 vuotta sitten. Vuonna 1016 esimerkiksi Kiinan Song-dynastia ei pitänyt mitään muuta valtiota vertaisenaan. “Olisi ollut pyhäinhäväistys antaa kiinalaisille urheilijoille sama arvo kuin esimerkiksi korealaisille tai vietnamilaisille”, Harari sanoo, “kaukomaiden barbaareista puhumattakaan.”

Mutta entä jos positiiviset saavutukset ovat vain tyyntä myrskyn edellä? Viimeisen 20 vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on lähes puolittunut, mutta millä kustannuksella? Jos mahdollistamme yhä suuremman määrän ihmisiä osallistumaan maapallon resurssien kulutukseen, löydämme edestämme ennen pitkää vielä nykyistä suurempia ongelmia. Vaikka Harari viittaa moneen tulevaisuuden haasteeseen, harmikseni kysymykseni siitä, mitkä ovat nykyisten saavutusten kustannukset, jää vastaamatta.

Algoritmit tietävät jo nyt meitä paremmin, mitä haluamme katsoa Netflixistä tai lukea Facebookista – ja ketä tulemme äänestämään.

Vaikka erityisesti uskonnoista kertovat osiot olisivat voineet olla tiiviimpiä, nostan hattua tekstin laadulle. Jokainen lause johtaa luonnollisesti seuraavaan ja sisältää juuri sopivan määrän pureskeltavaa. Harari on yksi tämän vuosisadan suurista ajattelijoista, joka osaa leipoa vaikeat asiat helposti ymmärrettävään muotoon – ja kuorruttaa kakun huumorilla. Näin tarkkaan harkittua tekstiä on ilo lukea.

Sanoma ja tulkinta ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Harari välttää ennusteita, mutta hänen sanomansa on helppo ottaa juuri sellaisina. Jos oma kokemukseni on yhtään yleistettävissä, lause “info- ja bioteknologian risteäminen saattaa pian johtaa miljardien ihmisten poistumiseen työmarkkinoilta” menettää nopeasti “saattaa”-sanan. Välttäisimme monta umpikujaa, jos lukisimme (ja sisäistäisimme) samalla tarkkuudella kuin Harari kirjoittaa.

Sitten se monia askarruttava kysymys: kannattaako tämä kirja lukea, jos on lukenut Sapiensin tai Homo Deuksen? Vastaus on kyllä. Riippumatta siitä, oletko lukenut Hararin aiempaa tuotantoa, 21 Lessons for the 21st Century auttaa ymmärtämään maailmaamme isossa kuvassa. Paikoittainen toisto vain vahvistaa Hararin ydinsanomaa: meidän on toimittava nyt.

Jos tosiaankin olemme luomassa maailmaa, jossa “biotekniikan ja tekoälyn risteäminen voi johtaa ihmiskunnan jakautumiseen pieneen superihmisten eliittiin ja valtavaan hyödyttömään perusihmisten alaluokkaan”, miten voimme estää tämän katastrofin?

Kukaan ei tiedä, mutta vastauksen selvittämisessä selkeys on voimaa.

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirja-arvostelu tai podcast .

Heräsikö ajatuksia?

Usein blogeissa on kommentointiosio, jossa kävijät pääsevät jakamaan ajatuksiaan muille lukijoille. Olen jättänyt kommentointimahdollisuuden tarkoituksella pois seuraavista syistä:

  1. Jos blogi on kävijämääriltään maltillinen (kuten tämä), kommentointiosiot ovat usein tyhjiä.
  2. Kommentit ovat harvemmin pitkän ajatustyön tuloksia, vaan enemmänkin nopeita heittoja.
  3. Henkilökohtainen keskustelu on usein antoisampaa.

Kommenttisi ja ajatuksesi ovat minulle tärkeitä. Kannustankin sinua lähestymään minua suoraan ajatuksellasi. Laita sähköpostia minulle. Ne keskustelut, jotka ovat nousseet jostain kirjoituksestani, ovat usein toimineet innostuksena jatkaa kirjoittamista. Kiitos, että jaksatte uskoa ja osallistua.

Jussi Virtanen

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

Edellinen Seuraava
Jussi
Virtanen
Menu