Factfulness

Ten Reasons We're Wrong About the World – And Why Things Are Better Than You Think

Hans Rosling pyhitti elämänsä tietoisuuden lisäämiselle, jotta ihmiset ymmärtäisivät pitää kiinni ainoastaan faktapohjaisista mielipiteistään.

Maailmamme on menossa huonompaan suuntaan. 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, ydinsodan jännite leijuu ilmassa, terrori-iskut yleistyvät ja kuilu köyhien ja rikkaiden välillä laajenee. Huolestuttavat uutiset eivät leviä ainoastaan laajemmalle kuin koskaan, vaan myös nopeammin kuin koskaan. Maailmankuvamme on negatiivinen, mutta ennen kaikkea se on räikeän vääristynyt.

Ennen kuin jatkat itse Factfulness-kirjan analyysiin, pyydän tekemään seuraavan testin. Se on suomennettu versio samaisesta testistä, jonka Hans Rosling, kansainvälisen terveydenhuollon professori ja Factfulnessin kirjoittaja, on teettänyt lukuisilla eri yleisöillä.

Huom! Jos testi ei tunnu toimivan kunnolla, siirry erilliselle testisivulle. Jostain syystä testi toimii heikosti varsinkin kosketusnäytöillä.

Miten sujui? Jos sait mielestäsi huonon tuloksen, voit lohduttautua sillä, että kukaan ei ole koskaan saanut testistä täysiä pisteitä. Ei kukaan. Itse asiassa testin keskimääräinen tulos on huonompi kuin että arpoisi vastaukset nopalla.

Rosling ajatteli, että tulos kohenisi kysymällä älykkäämmiltä ihmisryhmiltä. Hän valitsi vastaajia aina Nobel-ehdokkaista lääkäreihin ja ilmastotutkijoista poliittisiin päättäjiin. Tulos pysyi kuitenkin samana. Emme ainoastaan käsitä maailmamme radikaalisti väärin, käsitämme sen systemaattisesti väärin.

Jos sattumanvaraisesti vastauksia valitseva simpanssi pärjää meitä huomattavasti paremmin, on aika ryhdistäytyä. Tästä ajatuksesta syntyi Factfulness, joka on Hans Roslingin kattavan kokemuksen ja elämäntyön pohjalta luotu työkalupakki vääristymien korjaamiseksi. Paljon monimutkaista tutkimustietoa sisältävä Factfulness olisi ollut liian suuri pala yhdelle ihmiselle, joten Roslingin lisäksi kirjan takana ovat hänen poikansa Ola Rosling ja tämän puoliso Anna Rosling Rönnlund.

Emme ainoastaan käsitä maailmamme radikaalisti väärin, käsitämme sen systemaattisesti väärin.

Factfulnessin sanoma tulee heti alkumetreiltä selväksi. Asiat ovat järjestäen paremmin kuin luulemme, piste. Käytännönläheisenä vinkkinä Rosling kehottaa lukijan omaksumaan yksinkertaisen säännön: hyväksy vain sellaiset mielipiteet, jotka voit perustella faktoilla. Roslingin mielestä tosiasioihin pohjustuva elämä on myös rennompaa, koska voi huoletta luopua mielipiteistä, joiden totuusperästä ei ole varma. Mindfulnessista osuvasti johdettu nimi Factfulness (suom. Faktojen maailma) on viittaus tähän ajatukseen.

Miksi ylipäätänsä luulemme enemmän kuin tiedämme? Vääristymien pohjalla on Roslingin mukaan kymmenen vaistoa, jotka luovat näkemyksemme maailmasta. Tiedostamalla nämä vaistot ja niiden vaikutukset on helpompi muodostaa maailmasta tosiasiallinen kuva.

Termit kuten “kehittyvä” ja “kehittynyt” antavat yksinkertaisesti väärän kuvan maailmasta.

Näemme maailman esimerkiksi helposti kaksijakoisena, vaikka todellisuudessa harva omistaa yksityiskonetta tai hakee päivittäin kävellen vettä kymmenen kilometrin päästä. Valtaosa ihmisistä elää uutiskynnystä ylittämättä ääripäiden välimaastossa. Rosling kutsuu tätä kuiluvaistoksi (eng. gap instinct). Olemme tottuneet hahmottamaan maailmamme median luomien ääripäiden avulla. Tämä johtaa helposti “me” ja “ne” ajatteluun (mm. “West and the Rest”). Näkemys saattoi olla toimiva vielä 70-luvulla, mutta nykypäivän termit kuten “kehittyvä” ja “kehittynyt” antavat yksinkertaisesti väärän kuvan maailmasta.

Kaikki tämä ruokkii luontaista vaistoamme yleistää asioita. Koska Afrikassa on keskimäärin Eurooppaa huonommat olosuhteet, oletamme koko Afrikan olevan Eurooppaa jäljessä. Kuitenkin Afrikassa elää ihmisiä jokaisessa luokassa köyhistä rikkaisiin. Keskiarvot voivat olla harhaanjohtavia, koska ne eivät huomioi vaihtelua. (Keskiarvojen ongelmista kiinnostuneille suosittelen arvosteluani kirjasta The End of Average.) Kun koitamme auttaa maailman köyhimpiä maita ja maanosia, yleistäminen voi johtaa vääränlaiseen apuun väärille ihmisille. Kyseessä ei ole pelkästään anekdootti, vaan tietoisuusongelma, jonka seuraukset vahingoittavat koko ihmiskuntaa.

Pitkän linjan professorina ja lääkärinä Hans Rosling on kerryttänyt valtavan määrän kokemusta vaikeista tilanteista. Suuri osa Factfulnessin ajatuksista sisältää mukaansatempaavia esimerkkejä Roslingin omasta elämästä. Välillä esimerkit ovat puhtaasti hauskoja, ja välillä ajatuksia herättäviä. Yhteistä tarinoille on kuitenkin se, että niistä oppii jotain. Lähes jokainen kymmenestä kappaleesta alkaa tarinalla, jossa Rosling itse syyllistyy kyseisen kappaleen vaistoon.

Factfulnessin idea ei ole saada meitä uskomaan, että meidän ei pitäisi olla huolissaan. Meidän pitäisi olla huolissaan oikeista asioista.

Factfulness näyttää kädestä pitäen, että moni asia maailmassa on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan. Emme tietenkään voi viitata kintaalla olemassaoleville ongelmille, mutta välillä on hyvä nähdä kehitys isommassa kuvassa. Se, että köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana puolittunut, ei ole ainoastaan hyvää kehitystä, se on fantastinen saavutus.

Jos olet koskaan keskutellut aktivistin kanssa, olet saattanut kuulla, kuinka huonosti asiat ovat. Voisivatko nämä keskustelut olla mielekkäämpiä, jos jatkuvien uhkakuvien lisäksi kerrottaisiin myös mitä hyvää on saatu jo aikaiseksi? Yksittäisten negatiivisten lukujen ohella on hyvä näyttää vertailukohdaksi kyseisen luvun kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana. Konteksti auttaa ymmärtämään, miten suuresta ongelmasta on kysymys ja miten tilanne on kehittynyt. Auttaminen tuntuu luontevammalta, kun tietää auttamisen tehoavan.

Hans Roslingin eläväiset kymmeniä miljoonia katselukertoja keränneet esitykset antavat osviittaa sille, mihin sävyyn Factfulness on kirjoitettu. Vaikka aihe on vakava, pilke pysyy Roslingin silmäkulmassa. Mieleen palautuu tunnettu lainaus, joka tiivistää Roslingin asenteen: “Kun faktat muuttuvat, minä muutan mielipidettäni. Mitä sinä teet?”

Miksi ylipäätänsä luulemme enemmän kuin tiedämme?

Factfulnessissa on myös haasteensa. On kiusallista, että Hans Rosling ei nosta saavutetun kehityksen kustannuksia esiin. Alati kasvavalla määrällä maapallon väestöstä on mahdollisuus sähkön käyttöön, mutta mikä on tämän edistyksen hinta ja kuka sen maksaa? Luontoa kuormittamalla saavutetut paremmat elinolot voivat kääntyä lyhyessä ajassa itseään vastaan. Ehkä olemme kuin kiitospäivän kalkkuna, joka hyvin ruokittuna kokee elämänsä menevän parempaan suuntaan, kunnes eräänä päivänä pää katkaistaan.

Factfulnessin idea ei ole saada meitä uskomaan, ettei meidän pitäisi olla huolissamme. Meidän pitäisi olla huolissamme oikeista asioista. Rosling ei myöskään kehota meitä olemaan katsomatta uutisia ja sulkemaan silmiämme. Sen sijaan hän kehottaa meitä nousemaan hälyn yläpuolelle ja katsomaan isoa kuvaa, josta käsin maailmanlaajuiset riskit hahmottuvat.

Vuonna 2016 Rosling sai tietää sairastavansa haimasyöpää. Noin vuosi myöhemmin, vuoden 2017 helmikuussa hän menehtyi Ruotsissa 68-vuotiaana. Factfulness jäi hänen viimeiseksi ponnistukseksi lisätä ihmisten tietoisuutta maailmasta ja sen tilasta. Vaikka Hans itse ei enää täällä olekaan, hänen työnsä jatkaa eloaan. On ilo huomata, että Factfulness on saanut paljon huomiota osakseen jo nyt, ja Hansin tehtävä saa arvoisensa jatkumon.

“Factfulness on yksi tärkeimmistä kirjoista, joita olen koskaan lukenut. Se on välttämätön opas maailman selkeään hahmottamiseen.” Näin sanoi Bill Gates.

On helppo olla samaa mieltä.

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirja-arvostelu tai podcast .

Heräsikö ajatuksia?

Usein blogeissa on kommentointiosio, jossa kävijät pääsevät jakamaan ajatuksiaan muille lukijoille. Olen jättänyt kommentointimahdollisuuden tarkoituksella pois seuraavista syistä:

  1. Jos blogi on kävijämääriltään maltillinen (kuten tämä), kommentointiosiot ovat usein tyhjiä.
  2. Kommentit ovat harvemmin pitkän ajatustyön tuloksia, vaan enemmänkin nopeita heittoja.
  3. Henkilökohtainen keskustelu on usein antoisampaa.

Kommenttisi ja ajatuksesi ovat minulle tärkeitä. Kannustankin sinua lähestymään minua suoraan ajatuksellasi. Laita sähköpostia minulle. Ne keskustelut, jotka ovat nousseet jostain kirjoituksestani, ovat usein toimineet innostuksena jatkaa kirjoittamista. Kiitos, että jaksatte uskoa ja auttaa.

Jussi Virtanen

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

Seuraava
Jussi
Virtanen
Menu