Ishmael

Hämärä lehti-ilmoitus vetää lukijan mukaan kohti keskustelua, joka asettaa ihmisen vähintäänkin kyseenalaiseen valoon maapallon historiassa – ja tulevaisuudessa.

“Opettaja etsii oppilasta. Vaaditaan vakava halu pelastaa maailma. Ilmoittaudu kasvotusten.” Tämä lyhytsanainen lehti-ilmoitus herättää mielenkiinnon tarinan keski-ikäisessä, nimeltä mainitsemattomassa minäkertojassa, joka elämänpohdintojensa keskellä on altis jollekin uudelle ja jännittävälle. Miksipäs ei, onhan ilmoitus ytimekkyydessään enemmän kysymyksiä herättävä kuin niitä antava. Kysymyksistä tämä ilmoitus on kuitenkin kaikista pienin.

Ilmoitus vie uteliaan päähenkilön pieneen toimistorakennukseen, josta ei löydy opettajaa, ei ainakaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sen sijaan huoneessa, lasin takana, istuu kirjallekin nimensä antanut gorilla, Ishmael. Hetken sanattoman tutustumisvaiheen jälkeen parivaljakko alkaa kommunikoida, välineenään telepatia. Hämmentävä asetelma unohtuu nopeasti, kun tarinan päähenkilö istuu alas ja keskustelu, tai opetus, alkaa.

Ishmaelin perusajatus on ytimekäs: ihminen on irrottautunut luonnon tasapainosta ja uhkaa syöstä maapallon tuhoon. Tilanteesta käytetään vertauskuvaa, jossa ihminen on hypännyt vajavaiset siivet selässään korkealta kallionkielekkeeltä. Liidämme läpi ilman ja luulemme osaavamme lentää, vaikka emme ole ymmärtäneet lentämiseen liittyviä luonnonlakeja. Yhtä lailla luulemme, että osaamme elää, mutta emme ole ymmärtäneet elämiseen liittyviä luonnonlakeja. Tai oikeastaan olemme unohtaneet nämä lait, ja niinpä rikomme niitä surutta, vääjäämättömän kohtalon odottaessa nurkan takana. Analogiasta voi olla montaa mieltä, mutta sanoma tulee selväksi: nykyihminen elää väärin ja tuhoaa juuri ne puitteet, jotka mahdollistivat ihmisen kehittymisen ihmiseksi.

Ishmaelin perusajatus on ytimekäs: ihminen on irrottautunut luonnon tasapainosta ja uhkaa syöstä maapallon tuhoon.

Ishmael ruotii ihmisen ahneutta irtautua siitä tasapainosta, jossa kaikki eläimet (ihminen mukaan lukien) ovat eläneet miljoonien vuosien ajan. Rivien välistä huokuva katkerahko sävy vie tekstin tasaisin väliajoin valitusvirren puolelle, mutta päähenkilön samaistuttavat, hämmennystä tihkuvat pohdinnat tuovat inhimillistä kontrastia. Loppua kohden päähenkilön oma ääni kuitenkin jää gorillan mahdin alle, ja molemmat tuntuvat puhuvan samalla saarnaavalla suulla. Oppilaasta on totisesti tullut kuin opettajansa.

Menneisyydestä on paljon opittavaa. Kuitenkin kaipuu ihmisen luonnonmukaiseen rooliin ennen viljelyvallankumouksen tuomaa suurta muutosta on usein romantisointia. Sävyn saarnaavuus myös kaventaa lukijan vapautta tulkita väitteitä haluamallaan tavalla. Ishmael jakaakin mielipiteet ääripäihin: joko sanomaa rakastaa tai vihaa. Koen kuuluvani näiden kahden ääripään välimaastoon. Ostin sanoman, vaikka tiedostin väitteiden hataruuden.

Sanoma, minäkertoja ja eläväinen teksti tekevät lukukokemuksesta miellyttävän.

Opettaja-oppilas-suhde tuntuu tutulta, sillä se muistuttaa paljon Tommy Hellstenin Tietäjä-trilogiaa. Ishmael, kuten Tietäjä-kirjojen Einarikin, ei päästä oppilastaan helpolla ja tuntuu pitävän hallussaan vastauksen kaikkiin kysymyksiin, joita oppilas uskaltaa kysyä. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko Ishmael toiminut Tietäjä-tarinoiden inspiraationa.

Vaikka tiede- ja historianäkökulmasta Ishmaelin pätevyydestä on vaikea mennä takuuseen, sanoma, minäkertoja ja eläväinen teksti tekevät lukukokemuksesta miellyttävän. Parhaimmillaan Ishmael on lukijalle se hetki, joka sysää tekemään maapallon hyvinvoinnin eteen enemmän kuin ennen – ehkä jopa näkemään ihmisen uudessa valossa, eläimenä muiden joukossa.

Ishmael on hyvä lähtöpiste, joka saattaa lukijan matkalle kohti laajempaa tutkimusmatkaa.

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirjakatsaus tai podcast .

Heräsikö ajatuksia?

Usein blogeissa on kommentointiosio, jossa kävijät pääsevät jakamaan ajatuksiaan muille lukijoille. Olen jättänyt kommentointimahdollisuuden tarkoituksella pois seuraavista syistä:

  1. Jos blogi on kävijämääriltään maltillinen (kuten tämä), kommentointiosiot ovat usein tyhjiä.
  2. Kommentit ovat harvemmin pitkän ajatustyön tuloksia, vaan enemmänkin nopeita heittoja.
  3. Henkilökohtainen keskustelu on usein antoisampaa.

Kommenttisi ja ajatuksesi ovat minulle tärkeitä. Kannustankin sinua lähestymään minua suoraan ajatuksellasi. Laita sähköpostia minulle. Ne keskustelut, jotka ovat nousseet jostain kirjoituksestani, ovat usein toimineet innostuksena jatkaa kirjoittamista. Kiitos, että jaksatte uskoa ja osallistua.

Jussi Virtanen

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

Edellinen Seuraava
Jussi
Virtanen
Menu