Why We Sleep

Unlocking the Power of Sleep and Dreams

Unitutkija ei ainoastaan varoita vähäisen unen katastrofaalisista vaikutuksista, vaan esittelee myös vakuuttavia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Tutkijat ovat keksineet uuden vallankumouksellisen lääkkeen, jonka vaikutukset kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Lääke vahvistaa muistia ja parantaa luovuutta. Se tekee viehättävämmäksi ja laihemmaksi, ja suojelee flunssalta, dementialta ja syövältä. Se madaltaa sydänkohtauksen ja diabeteksen todennäköisyyttä, minkä lisäksi se vähentää masennusta ja ahdistusta, ja tekee sinusta onnellisemman. Ja kaikki tämä ilman haittavaikutuksia. Kiinnostuitko?

Vaikka edellämainittu fiktiivinen mainos saattaa kuulostaa yliampuvalta, kuvatut vaikutukset on yli 17 000 tutkimuksen myötä todettu pitäviksi. Jos kyse olisi uudesta lääkkeestä, jonka levitys aloitetaan huomenna aamulla, ihmiset ryntäisivät massoittain paikalle. Mutta emme puhukaan mistä tahansa lääkkeestä.

Puhumme luonnon omasta ihmelääkkeestä, unesta.

Matthew Walker, unitutkimukselle elämänsä pyhittänyt UC Berkleyn neurotieteiden ja psykologian professori on julkaissut elämänsä aikana yli 100 uneen liittyvää tutkimusta. Esikoiskirja Why We Sleep nosti Walkerin välittömästi tiederokkistaran maineeseen ja miljoonayleisöjen tietoisuuteen, vieden hänet esimerkiksi puhumaan Googlelle ja vierailemaan Joe Roganin podcastissa. Why We Sleep julkaistaan myös suomeksi vuoden 2019 tammikuussa. Teos sai luontevasti nimen Miksi nukumme – Unen voima.

Parrasvaloihin nostaminen on oikeutettua. Walkerin tapa tuoda uni ja sen tärkeys takaisin yleiseen tietoisuuteen nimittäin hakee vertaistaan. Mutta miksi Walker, ja ennen kaikkea uni, on noussut kahvipöytien suosikkiaiheeksi? Otetaan askel taaksepäin.

Jatkuvat alle 7 tunnin yöunet horjuttavat terveyttä monella tasolla.

1950-luvulla keskiverto amerikkalainen nukkui keskimäärin lähes 9 tuntia yössä. Nykypäivänä vastaava luku on alle 6,5 tuntia. Muun muassa teollistumisen myötä vähentyneellä unen määrällä on vakavia seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Tämä unen vähenemisen hiljainen trendi, kuten Walker sitä kutsuu, vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, elinikään, turvallisuuteen, tuottavuuteen ja lastemme koulutukseen.

Walkerin ydinajatus on nukkua 8-9 tuntia joka yö. Jatkuvat alle 7 tunnin yöunet horjuttavat terveyttä monella tasolla. Why We Sleepissä esitellyt lukuisat tutkimukset osoittavat, miten vähäinen uni tuhoaa aivoja, heikentää immuunijärjestelmää ja sekoittaa verensokerin tasapainon. On myös hyvä muistaa, että 8 tuntia unta on eri asia kuin 8 tuntia sängyssä.

Oireiden ja seurausten pohdinta on kuitenkin vajavaista ilman itse päähenkilön esittelyä. Mistä unessa on siis kyse?

Uni on universaalia. Lähes jokainen eläinlaji nukkuu, ja lähes jokaisella eläinlajilla se tapahtuu hyvin säännöllisesti. Uni jakautuu karkeasti kahteen päävaiheeseen, REM- ja NREM-uneen, jotka vuorottelevat läpi yön. Termeistä ehkä tutumpi, REM (Rapid Eye Movement), viittaa nimensä mukaisesti unen vilkkaampaan vaiheeseen, jolloin silmämme liikkuvat nopeasti puolelta toiselle. REM-vaihe on aktiivisimmillaan aamuyöstä. NREM (Non-Rapid Eye Movement) on puolestaan unen syvempi vaihe, jota esiintyy erityisesti unen alkupäässä.

Omakohtaiset kokemukset ja tuntemukset ovat tärkeitä, mutta voivat luoda valheellisen mielikuvan nukkumisen ymmärtämisestä.

Hyvin nukuttu yö sisältää noin viisi NREM/REM-sykliä. Syklin aloittava NREM-vaihe poistaa turhia hermostollisia yhteyksiä ja REM-vaihe puolestaan vahvistaa jäljelle jääneitä, hyödyllisiä yhteyksiä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi muistojen tallentumisen. Ihminen myös viettää huomattavasti suuremman osan ajastaan REM-unessa kuin muut eläimet (25 % vs. 9 %), mikä Walkerin mukaan on yksi ihmisen evoluution selittävistä tekijöistä.

Kun puhutaan myyteistä, uni on varma valinta. Nukkuminen on kaikille tuttua ja lähes aina päivittäistä. Omakohtaiset kokemukset ja tuntemukset ovat tärkeitä, mutta voivat luoda valheellisen mielikuvan nukkumisen ymmärtämisestä. Walker käy läpi yleisiä myyttejä liittyen esimerkiksi unen määrään, yksilöllisyyteen, unilääkkeisiin, ikään ja uneen liittyviin tauteihin.

Myös perinteisemmät kysymykset tulevat vastatuksi. Kannattaako illalla urheilla? Kannattaako ennen nukkumaanmenoa tuijottaa ruutua? Voiko univelkaa nukkua kiinni? Onko terveellistä nukkua esimerkiksi yli 9 tuntia? Miten kofeiini tai alkoholi vaikuttavat uneen? Kannattaako väsyneenä ajaa autoa? Vastaukset ovat lukijan iloksi sekä helppolukuisia että kattavasti perusteltuja.

Kuva Why We Sleep -kirjasta alleviivattuna

Why We Sleep saa alleviivauksia harrastavan lukijan kurkottamaan kynäänsä.

Yksi mielenkiintoinen havainto liittyy unirytmeihin. Noin 40 % väestöstä on aamuihmisiä. He heräävät mielellään aikaisin aamulla ja pystyvät herättyään toimimaan virkeästi. Noin 30 % ihmisistä on puolestaan iltaihmisiä, jotka asettuvat levolle ja heräävät luontaisesti myöhemmin. Loput väestöstä asettuvat näiden kahden ryhmän välille. Evoluutiosta löytyy selitys rytmeille: mitä vähemmän aikaa heimo vietti samanaikaisesti unessa, sitä paremmin heimo pystyi estämään yllättäviä uhkia.

Kun heräät aamulla, voisitko nukahtaa helposti uudestaan esimerkiksi klo 10 tai 11 aamupäivällä? Jos vastaus on “kyllä”, et todennäköisesti saa tarpeeksi (laadukasta) unta.

Tyypillinen koulu- ja toimistorytmi suosii kuitenkin aamuihmisiä. Aikaiset kouluaamut tarkoittavat aikaisempaa heräämistä ja usein lyhyempää unta. Aamuyön aktiivinen REM-unijakso on kriittinen uuden oppimisen ja opitun tiedon vahvistamisen kannalta. Ei ihme, että Matthew Walker on kouluaamujen myöhäistämistä edistävän hankkeen äänekäs kannattaja. Walker on muutenkin aktiivinen unen puolestapuhuja esimerkiksi Twitterissä, jonne hän kirjoittaa uneen liittyvistä tutkimuksista ja tilastoista.

Univajeen puutetta voi olla itse vaikea havaita. Syitä on helppo etsiä muualta, päätyen vääriin korjausliikkeisiin. Yksinkertainen kahden kysymyksen testi voi kuitenkin paljastaa, saatko tarpeeksi unta. Ensimmäinen kysymys: kun heräät aamulla, voisitko nukahtaa helposti uudestaan esimerkiksi klo 10 tai 11 aamupäivällä? Jos vastaus on “kyllä”, et todennäköisesti saa tarpeeksi (laadukasta) unta. Toinen kysymys: pystytkö toimimaan aamupäivällä normaalisti ilman kahvia? Jos vastaus on “en”, ajat itseäsi mitä luultavimmin krooniseen univajeeseen kofeiinilla.

Tämä on erinomaisesti kirjoitettu kirja, josta en löydä kielteistä sanottavaa.

Kuten hyvään non-fictioniin kuuluu, mehukas ongelma ei tälläkään kertaa tule ilman ratkaisuehdotuksia. Ehdotuksien sekä määrä että laatu yllättävät, kun erityisesti yrityksille ja yhteiskunnalle tarjotaan oikeasti päteviltä kuulostavia ratkaisuja. Miltä kuulostaisi, jos työnantajasi palkitsisi sinua unen määrästä? Ajatus voi tuntua etäiseltä, mutta henkilökohtaisten kehon seurantalaitteiden (kuten kuninkaallistenkin sormesta bongattu suomalainen Oura) yleistyessä mahdollisuus on olemassa. Tämän tietävät jo isot tahot, kuten Google ja NASA, jotka panostavat työntekijöidensä uneen. Hyvin nukkuvat työntekijät ovat tuotteliaampia työntekijöitä, lukuisista muista positiivisista vaikutuksista puhumattakaan.

Why We Sleep on saanut myös kritiikkiä. Englantilainen unitutkija Jim Horne väittää muun muassa, että unen määrä ei ole muuttunut niin radikaalisti kuin Matthew Walker haluaa esittää. Yksilötasolla tarkastellen uskaltaisin kuitenkin sanoa, että on parempi nukkua yli 8 tuntia kuin esimerkiksi jatkuvasti alle 7 tuntia.

On myös hyvä muistaa, että 8 tuntia unta on eri asia kuin 8 tuntia sängyssä.

Neljään loogiseen osaan jaettu Why We Sleep on antoisaa luettavaa. Se on hyvin kirjoitettu, jäsennelty ja perusteltu, ja sisältää kaiken olennaisen unesta. Matthew Walker ottaa myös vastaväitteet hyvin huomioon ja muistaa korostaa aina myös muiden tekijöiden vaikutusta terveyteen. Tämä on erinomaisesti kirjoitettu kirja, josta en löydä kielteistä sanottavaa.

Why We Sleep sai minut nukkumaan enemmän ja ymmärtämään unen puutteen vaikutukset tavalla, joka tulee vaikuttamaan koko loppuelämääni.

Uskon, että kirjan luettuasi sinulle käy samoin.

...tai selaa aiheittain: artikkeli , kirja-arvostelu tai podcast .

Heräsikö ajatuksia?

Usein blogeissa on kommentointiosio, jossa kävijät pääsevät jakamaan ajatuksiaan muille lukijoille. Olen jättänyt kommentointimahdollisuuden tarkoituksella pois seuraavista syistä:

  1. Jos blogi on kävijämääriltään maltillinen (kuten tämä), kommentointiosiot ovat usein tyhjiä.
  2. Kommentit ovat harvemmin pitkän ajatustyön tuloksia, vaan enemmänkin nopeita heittoja.
  3. Henkilökohtainen keskustelu on usein antoisampaa.

Kommenttisi ja ajatuksesi ovat minulle tärkeitä. Kannustankin sinua lähestymään minua suoraan ajatuksellasi. Laita sähköpostia minulle. Ne keskustelut, jotka ovat nousseet jostain kirjoituksestani, ovat usein toimineet innostuksena jatkaa kirjoittamista. Kiitos, että jaksatte uskoa ja osallistua.

Jussi Virtanen

Olen suunnittelija, joka on saanut palvella lähes 100 asiakasta, joihin kuuluvat mm. Smartly.io, Nosto, Leadfeeder, Kesko, PwC ja Ruohonjuuri. Aiemmin toimin Venuun brändivastaavana.

Perustamani suunnittelutoimisto Solder auttaa asiakkaitaan rakentamaan maailmanluokan palveluita.

Seuraava
Jussi
Virtanen
Menu